Kanervaloiskimalainen - Bombus flavidus
Kanervaloiskimalainen on Suomen pienin ja Lapin yleisin loiskimalaislaji. Laji viihtyy niityillä ja ojanpientareilla, missä kasvaa keltakukkaisia mykerökasveja, mm. kultapiisku. Myös maitohorsma on ravintokasvi. Loiskimalaisilla ei ole työläisiä vaan ne kehittyvät muiden kimalaislajien pesissä ja ovat niistä täysin riippuvaisia. Kanervaloiskimalainen loisii ainakin kanervakimalaisen pesissä, mutta arvellaan, että lapinkimalainen on myös isäntälaji. Se on enimmäkseen musta, mutta keskiruumiin etuosa ja takaruumiin takaosa ovat kärkeä lukuun ottamatta vaaleankeltaiset. Kellertävää karvoitusta on myös keskiruumiin takaosassa ja koiraalla takaruumiin tyvellä tai laajemmin lähes koko takaruumiissa. Takaruumiin kärjessä voi olla punertavaa karvoitusta.
Loiskimalaisten määritys maastossa on usein vaikeaa, mutta kanervaloiskimalainen on tavallisesti helppo tunnistaa värityksensä perusteella.
Pituus: naaras 13-16 mm ja koiras 12-14 mm.
https://laji.fi/taxon/MX.204733
- Zoomaa kuvaa pitämällä hiiren vasenta näppäintä koko ajan pohjassa kuvan päällä.
- Klikkaamalla "Suurenna kuva" -tekstiä avautuu kuva suurempana omaan ikkunaan.