Tarhakimalainen on Lapissa harvinainen ja se yleistyy etelään päin mennessä. Sen elinympäristöjä ovat niityt ja puutarhat. Tarhakimalaisen pää on pitkänomainen ja kieli on pitkä. Se pitää kieltä ulostyönnettynä lentäessään kukasta kukkaan.

Sen pääväritys on on musta, sitruunankeltaista karvoitusta on keskiruumiin etu- sekä takaosassa ja leveälti takaruumiin tyvellä. Takaruumiin kärki on valkoinen. Kastit ovat samanväriset. Koiraan erottaa pitemmistä tuntosarvista ja hoikemmista takajaloista. Mantukimalaisryhmän lajeista tarhakimalainen eroaa mm. siitä että mantukimalaisella (ja muilla ryhmän lajeilla) on selvä keltainen poikkivyö takaruumiissa. Tarhakimalaisella koko tyviosa on keltainen. Lisäksi mantukimalaisella keskiruumiin takaosa on musta, tarhakimalaisella se on keltainen.

Laji kuuluu ryhmään tarhakimalaisen kaltaiset. Lapin alueella ryhmään kuuluvat tarha- ja kanervakimalainen. Lajien erottaminen maastossa voi olla joskus hankalaa, jos kyseessä on esimerkiksi epätavallisen pienikokoinen tarhakimalaisyksilö.

Pituus: kuningatar 18-22 mm, työläinen 10-17 mm ja koiras 14-20 mm.